KANTELE
on suomalais-balttilaiseen soitinperinteeseen kuuluva kielisoitin.  Kieliluvultaan pienin on 5-kielinen kantele , jonka kielet ovat teräslankaa, mutta voivat olla myös muutakin materiaalia, esim. jouhta tai hiilikuitua.  Kieliluvultaan suurin suomalainen kantele on 39-kielinen; sävelvaihtajakoneistolla varustettu suur- eli konserttikantele , jolla voidaan soittaa kaikissa sävellajeissa ja tehdä mm. liukuglissandoja yms. erikoisefektejä.  Tämän kanteletyypin ääniala rajautuu välille kontra G - neliviivainen C.  Edellä mainittujen soitinten välimuotoja on runsaasti. (kuvia)

Viime vuosisadan lopulla kantele kohotettiin Suomessa kansallissoittimen asemaan.  Nykyisin kantele on soitin muiden soitinten joukossa.  Sillä soitetaan kaikenlaista musiikkia aina kansanmusiikista klassiseen ja uuteen sävellettyyn konserttimusiikkiin asti.  Ohjelmistona on saatavilla sekä vanhaa että uutta kansanmusiikkia, populaarimusiikkia, klassista ja modernia sävellettyä musiikkia sekä sooloteoksina että orkesterisävellyksinä.  Yli 30 suomalaista säveltäjää on jo säveltänyt kanteleelle. Näistä monet teokset ovat Kanteleliiton tilaussävellyksiä.

Kanteleensoittoa voi Suomessa opiskella  jo yli 50:ssä musiikkioppilaitoksessa musiikkikoulutasolta aina korkeakoulutasolle. Lisäksi on tarjolla erilaisia lyhytkursseja. Viisikielistä kanteletta käytetään monissa Suomen kouluissa koulusoittimena.  Kanteleensoiton ammattilaiseksi voi kouluttautua joko konservatorioissa tai Sibelius-Akatemiassa kansanmusiikin osastolla tai solistisen koulutuksen osastolla.  Kanteleliitto on ollut mukana kehittämässä koulutusjärjestelmiä.

Kanteletietoutta sekä kuvia kanteleista on Internetissä esimerkiksi seuraavissa osoitteissa:

Finnish Music Information Centre - kantele
Hannu Saha: The Kantele - from Epic to Eclecticism (FMQ 2/1998)
Jussi Laasanen - kanteleet
Ylitornion soitintuote - kanteleet
Virtual Finland - kantele
World Music Tradition - kantele